lauantai 6. kesäkuuta 2015

Lomailun ABC

Heipparallaa! Lomailufiilikset on pikkuhiljaa vallanneet tilaa itselleen mun pääkopasta tai oikeastaan sydämestä, siellä kai ne fiilikset on. Oon yrittänyt tehdä asioita, joista nautin ja rentoutua. Ja hei omatunto, olisin tosi kiitollinen jos et muistuttaisi olemassaolosta päivinä, joina en tee mitään tuottoisaa. Arkirutiinit meinaa roikkua perässä kuin helmasynnit, ja mulla on kokoajan tunne, että pitäis tehdä jotain järkevämpää kuin rentoutua. Muutama yö sitten näin vielä painajaistakin, että mulla oli jäänyt opiskelujuttuja tekemättä enkä ollutkaan ansainnut kaikkia tänä vuonna saatuja opintopisteitä. Apua. Nyt oon kuitenkin yrittänyt survoa takaraivooni hyi minä, olenpa laiska -ajatukset ja huokaista illalla kiitollisena siitä, kuinka tänäänkään ei tarvinnut stressata yhdestäkään koulutehtävästä. Tässä on mun lomailun ABC:


1. Tee jotain yksin
2. Shoppaile

Yhdistin kaksi edellistä ja lähdin tänään shoppailemaan pitkästä aikaa. Ai että, kylläpä teki hyvää, vaikka jalat huutaakin nyt monen tunnin kiertelyn jälkeen tuskasta. Tykkään useimmiten tehdä asioita porukassa, mutta yllätyin miten virkistävää oli kierellä kauppoja ja kirpparipöytiä aivan yksinään ilman kenenkään vaatimaa aikataulua. Sai viipyä kaupassa niin kauan kuin mieli teki ja päätösten teon hetkellä (joihin allekirjoittanut tarvii rutkasti aikaa) ei kukaan ollutkaan huohottamassa niskaan, että nyt pitäisi jo päättää. Lähdin metsästämään lähinnä kesän treenaukseen sopivia vaatteita, mutta mukaan tarttui myös pari heräteostossuloisuutta.

Vihertävä pitsipaita, Cubus / neule & vaalea t-paita, second hand

huppari, Cubus / treenipaita, second hand / tanssipopot, Prisma

harmaa toppi, H&M / muut paidat & topit, second hand


3. Lue kirjaa

Muistan kuinka lapsena kirjoihin uppoutuminen oli niin autuasta. Hillittömissä flow-tiloissa aika viuhahti ohitse ja kirjan miljöö venytti mielikuvituksen äärirajoille. Kirja oli kuin toinen maailma. Viime aikoina oon lukenut niin tajuttoman vähän, että ihan hävettää. Luulen, etten osaa enää kunnolla keskittyä, kun netistä ja älyluureista kaikki on saatavilla niin helposti ja nopeasti, että vaatii hieman vaivannäköä kaivaa kirja esille ja paneutua siihen. Nyt lomaillessa kuitenkin vihdoin nappasin muuttolaatikoiden syövereistä melkein ensimmäisen kirjan, jonka käteeni sain; Torey Haydenin Nukkelapsen. (Täytyy myöntää, että siihenkin vaadittiin toimimaton netti ja ideattomuuden multihuipentuma, ennekuin sain sen aikaiseksi.) Kirjan alku vaikuttaa ainakin erittäin lupaavalta! Lukukokemuksen kruunasi vielä terassille raahattu korituoli, viltti ja lämmin auringonpaiste.



4. Päivitä musiikkitietämystäsi ja luo kesäsoittolista

Viime aikoina oon ollut totaalisessa musaähkyssä ja kyllästynyt kuuntelemaan samoja biisejä ja samoja artisteja päivästä toiseen, eikä mikään biisi oo oikeastaan tuottanut enää mielihyvää. Hyvän ystävän kanssa päätimme onneksi muutama päivä sitten jakaa uusimmat indiemusavinkit toisillemme ja kartuttaa kesän soittolistoja uusilla kappaleilla. Ah, virkistävää!

Maistiaiseksi Tunng / Hustle


Meillä on ystävien kanssa ollut toisinaan tapana luoda kesälle oma unelmalista siitä, mitä haluaisi kesän aikana toteuttaa. Tänä vuonna en kyseistä to-do-listaa ole suunnitellut, mutta tässäpä edellisten jatkoksi vielä muutama kesäunelma, joilla toivoisin päiviäni tulevien kuukausien aikana piristävän:

5. Tanssi jalkasi kipeiksi (suunnittele oma lyhyt koreografia)
6. Löydä uusi jäätelöihastus
7. Lähde yöllä spontaanisti viimeisten auringonsäteiden saattelemana retkelle
8. Kuuntele hiljaisuutta rauhallisessa maisemassa
9. Haaveile P:n paluusta!
10. Haasta itsesi!

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Voiko muuttolaatikot tanssia salsaa?

Pahvilaatikkorumba. Osoitteenmuutos. Asunnontarkastustilaus. Panikointi. Armoton jynssäys, pölyjen pyyhintä ja tahrojen poisto. Jääkaapin ja pakastimen sulatus. Ahdistus. Tavaroiden lastaus. Avainten palautus. Haikeus. Muutto. Ja kaiken päälle vielä flunssa. Näin paljon mahtuu asioita pieneen opiskelijaboksiin ja pienen opiskelijaboksin (lähes jo entisen) vuokralaisen päähän yhtenä viikonloppuna. Jännittävää, hämmentävää ja samalla niin ihanaa jättää tää vaihe elämässä taakse ja tallettaa se muistoksi tietokoneen kovalevylle sekä omaan pääkoppaan, joka lopulta antaa muistoille kuitenkin epärealistisen kauniin kultasilauksen päälle.




Mutta mitä kaikkea ensimmäinen vuosi oikeasti omillaan on sitten opettanut? No, vaikka ja mitä varmasti, mutta itsekseen sekä kämppiksen kanssa on usein tullut vuoden aikana hymy huulilla pohdiskeltua, että mitä kaikkea hyödyllistä sitä voikaan korkeakoulukeltanokka ja opiskelijakämpän"hengetär" oppia yhdessä vuodessa. Itsenäistymisen lyhyt oppimäärä, here we go!

Olen oppinut..

... karvaasti, että lähikauppa syö kaikki rahat.
... ja pyykkituvan pesukone sukat.
.., että Arki maitojuoma on Lidlin halvinta maitoa.
.., että ovisilmän suojaläppä kannattaa sinitarrata aukiasentoon, jotta asuntoonpyrkijän tarkkailu ovisilmästä sujuisi äänettömämmin.
... kuorimaan porkkanan mahdollisimman nopeasti 45 asteen kulmassa.
... vatkaamaan kerman vaahdoksi ilman vispilää.
.., että Netflixin kuukausimaksu on jostain syystä paljon helpompi perustella itselleen ilmaisen kuukauden jälkeen kuin ennen sitä.
... hampaat irvessä myöntämään sen tosiasian, että jos luentoja/opetusta on vasta iltapäivällä, aikaisin herääminen on lähes mahdottomuus.
... avaamaan kuoharipullon oikeaoppisesti katsomalla videon youtuben ihmeellisestä maailmasta.
... venkuloimaan VR:n lippuja halvemmaksi ostamalla matkat erikseen kaupunkien välillä.
... oman skypepuhelun maksimijaksamiskeston, joka hipoo seitsemän tunnin luokkaa.
.., että skypepuhelun aikana voi myös nukahtaa vastapuolen juttujen mielenkiinnosta riipumatta.

.., että lääkkeiden pakkausselosteesta panikoiminen voi aiheuttaa sivuvaikutusten vastareaktion. (lihasrelaksanteista pakkomielle tanssia keskellä yötä)
... poistamaan helposti tummat tee/kahvirinkulat mukien pohjalta.




.., että roskapussin pohjalle todella kannattaa laittaa sanomalehteä, jos roskapussi on feikki eikä aito.
.., että matka pesutuvalle on henkisesti paljon pidempi kuin fyysisesti.
... pyytämään (samoja) vieraita kymmeniä kertoja opettamaan keittämään kahvia, kun ei itse juo.
... huomaamaan, että yhdeksän kymmenestä, joille mainitsee opiskelualansa kysyy "mikä on toimntaterapeutti?"
... ja vastaamaan siihen tiivistetysti, että toimintaterapeutti on toimintaan mahdollistava asiakaslähtöinen tuuppari.
... huomaamaan hektisen arjen keskellä telkkarin katselukertojen määrän vuoden aikana jäävän yhden käden sormilla laskettavaksi.
... samoin kävelykadun liikkeiden vierailukerrat.
... hyväksymään, että siksi ei myöskään tiedä puoliakaan liikkeistä, joita keskustassa sijaitsee.
... hyödyntämään kämppiksen muuton jälkeen tyhjän huoneen mahtavaa akustiikkaa.
... elämään kuukauden ilman ruokapöytää.
... arvioimaan desimitan puuttuessa ainemääriä ensin laseissa ja lopulta jopa kämmenellä.
... epäilemään jokaisen jääkaapista pois otetun ruokatarvikkeen tuoreutta.
.., että maito muuttaa itsestään väriä valkoisesta läpinäkyväksi, mutta se tarvitsee muutoksen hieman aikaa ja omaa rauhaa.
... kutsumaan vieraita tasaisin väliajoin, sillä se on paras tapa saada kämppä siivottua.



Näiden erityisalojen ekspertiksi olen siis kuluneen vuoden aikana valmistunut, joten hei, jos joku edellä mainituista mietityttää niin meikälle vaan kyssäriä tulemaan niin vastailen kuin niksipirkan uudistettu versio 2.0. Voisin melkein vannoa, että vuosi on opettanut tällä saralla enemmän kuin opiskelu korkeakoulussa omasta alasta, mutta ehkä nämä opiskelijaelämän käytännön opit on vain opittu kovemman kantapään kautta...

Mutta hei! Mua kiinnostais tietysti myös tietää, mitä just sä oot oppinut kantapään kautta tai ilman opiskelijaelämään liittyen, nyt sisäiset niksipirkkanne esiin!